purkamista
elämä on pysähtynyt
mikään ei tunnu miltään
mitä tekisin nyt
mä räjähdän koht’siltään
nyt saavat huonekalut kyytiä
pakko on tehdä muutosta
vähän helpottaa jo tätä lyytiä
enää tunne en voimien puutosta
mieltä kun puran kotvan aikaa
huomaan kiukun jo laantuneen
riehunnassa on jotain taikaa
se herättää innon taantuneen
mä puran, mä raivoan
revin hyllyjä hajalle
ensin rikon, sitten korjaan
menen jaksamiseni rajalle
voimat jo ehtyy, huilaan hetken
silmä lepää, pidän tästä
olen tehnyt upean retken
liian ahtaasta näkymästä
kas, miten purkaminen vapauttaa kehon ja mielen
ja irrottaa kannat kielen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti