Tapahtuu joskus menneinä vuosikymmeninä ...
Talvi-ilta hämärtyy. Päivä on aherrettu, kukin tahollaan ja nyt on kokoonnuttu tupaan. Lapset ovat tulleet koulusta ja tehneet läksyt. Isä palannut työmaalta kotiin ja äiti saanut navetta-askareet hoidetuiksi. Iltaruoka on syöty, pöytä tyhjennetty ja astiat tiskattu. Yhteistuumin - pienen kinastelun säestämänä.
Kun tänään ei tule radiosta (Suomen Yleisradio, yksi asema) mitään kiinnostavaa, sitä ei avata, vaan päätetään pelata ”ammattileikkiä”. Tämä on perheen suosikki. Siinä yksi osallistujista keksii jonkin ammatin ja muut yrittävät arvata kysymyksin, minkä työn tekijästä on kyse. Kysymykset on mietittävä tarkkaan, koska vastaus on aina vain ”kyllä” tai ”ei”. On tärkeää myös kuunnella, mitä muut kysyvät ja painettava mieleen vastaukset.
Arvoituksellisen ammatin miettijälle on tärkeää löytää sellainen, jonka keksiminen on vaikeaa. Mitä kauemmin leikki kestää, sitä parempi.
Kysyjien on joskus vaikea muistaa vuorojärjestystä ja äänet nousevat innostuksen myötä. Kysymysten edetessä on lupa huutaa väliin vastausehdotuksia, muuten noudatetaan samaa kiertoa kuin kello.
Pelissä pärjäävät parhaiten ne, jotka malttavat kuunnella sekä kysymykset että vastaukset. Ja ne joilla on hyvä mielikuvitus ja muisti.
Joskus tuntuu, että ihan kaikki on jo kysytty ja silloin tullaan pelin ehkä parhaimpaan osaan:
”Näytä, miten sitä tehdään!”
Tässä kohdin osallistujien näyttelijänlahjat pääsevät oikeuksiinsa.
Maanviljelijän kohdalla vastaaja kävelee suoraselkäisenä pellon poikki ja joka kahdeskymmenes askel on muita pidempi – ojan yli siinä harpataan.
Postinkantaja ajaa pyörällä, avaa postilaatikon ja panee siihen postin ja jatkaa matkaa…
Parasta on kuitenkin – ja aina siihen tullaan – kun isä esittää oman suosikkiammattinsa tekemistä. Haudankaivajaa! Lapiolla, ilman kaivinkonetta. Aina hän heittää haudan pohjalta myös jotain ylös.
Sosiaalisten suhteiden ytimessä ovat perhe ja koulu. Muusta maailmasta tietoa on vähän. Siksi kai perhesiteet ja koulukaverit kansakoulusta lähtien ovat minullekin niin tärkeitä!
Todellinen monitoimitila. Kodin tupa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti